Joulutauko on nyt ohi. Tammikuun alusta alkoi kilpailukauteen valmistautuminen. Se on joka kerta jännittävää aikaa.
Vietimme joulun paukkupakkasissa Suomutunturilla. Loma teki hyvää: Mieli ja keho ehtivät palautua virkeiksi.
Olimme yhdeksän päivää reissussa. Nautiskelin antaumuksella laatikollisen vihreitä kuulia ennen vuoden vaihdetta ja pidin reilu viikon tauon yleisurheilusta. Hiihtelin, luistelin, saunoin, kieriskelin lumihangessa, nukuin paljon ja söin äidin tekemää ruokaa. Mitä sitä muuta ihminen tarvitsee palautuakseen pitkästä syksystä?
Ensimmäinen treeni 2.1. joulutauon jälkeen tuntui hyvältä. Seuraavana päivänä 3.1. oli heti hallikauden ensimmäiset kisat Kupittaan hallissa. VSVU järjesti vauhdittomien hyppyjen pm-kilpailut, joissa yllätyksekseni leiskautin uudet ennätykseni pituudessa (2,54 cm) ja korkeudessa (113 cm). Ennätykset eivät ole virallisia, koska kilpailua ei ollut ilmoitettu SAUL:in kilpailukalenteriin.
Kolmiloikka sujui suhteellisen hyvin. Siinä koikkelehdin 6,68 cm. Toinen pomppu vasemmalla jalalla ei oikein jaksa viedä hommaa eteenpäin. Korkeudessa taasen oli hilkulla mennä 116 cm. Puutteellinen tekniikka söi kuitenkin hyvän pomppukorkeuden. Mutta sekään ei haitannut; nautin taas kilpailujen tuomasta kutkuttavasta tunteesta.
Tärkeintä oli saada väliaikatietoa ominaisuuksien kehittymisestä. Omien ennätysten rikkominen on minulle kaikkein palkitsevinta, luo uskoa omaan tekemiseen ja motivoi jatkamaan harjoittelua valitulla polulla. Vielä tässäkin iässä voi kehittyä!
Harjoittelu maistuu tauon jälkeen mainiolta. Tästä on hyvä aloittaa härkäviikot ja jatkaa kilpailukauteen valmistautumista.
Vietimme joulun paukkupakkasissa Suomutunturilla. Loma teki hyvää: Mieli ja keho ehtivät palautua virkeiksi.
 |
| Joulupäivän hiihtolenkillä. |
Olimme yhdeksän päivää reissussa. Nautiskelin antaumuksella laatikollisen vihreitä kuulia ennen vuoden vaihdetta ja pidin reilu viikon tauon yleisurheilusta. Hiihtelin, luistelin, saunoin, kieriskelin lumihangessa, nukuin paljon ja söin äidin tekemää ruokaa. Mitä sitä muuta ihminen tarvitsee palautuakseen pitkästä syksystä?
 |
| Senni-tyttären kanssa Kupittaan luistelumadolla uudenvuodenpäivänä 2018. |
Ensimmäinen treeni 2.1. joulutauon jälkeen tuntui hyvältä. Seuraavana päivänä 3.1. oli heti hallikauden ensimmäiset kisat Kupittaan hallissa. VSVU järjesti vauhdittomien hyppyjen pm-kilpailut, joissa yllätyksekseni leiskautin uudet ennätykseni pituudessa (2,54 cm) ja korkeudessa (113 cm). Ennätykset eivät ole virallisia, koska kilpailua ei ollut ilmoitettu SAUL:in kilpailukalenteriin.
Kolmiloikka sujui suhteellisen hyvin. Siinä koikkelehdin 6,68 cm. Toinen pomppu vasemmalla jalalla ei oikein jaksa viedä hommaa eteenpäin. Korkeudessa taasen oli hilkulla mennä 116 cm. Puutteellinen tekniikka söi kuitenkin hyvän pomppukorkeuden. Mutta sekään ei haitannut; nautin taas kilpailujen tuomasta kutkuttavasta tunteesta.
Tärkeintä oli saada väliaikatietoa ominaisuuksien kehittymisestä. Omien ennätysten rikkominen on minulle kaikkein palkitsevinta, luo uskoa omaan tekemiseen ja motivoi jatkamaan harjoittelua valitulla polulla. Vielä tässäkin iässä voi kehittyä!
Harjoittelu maistuu tauon jälkeen mainiolta. Tästä on hyvä aloittaa härkäviikot ja jatkaa kilpailukauteen valmistautumista.
Kommentit
Lähetä kommentti