Kausi 2018 on nyt purkissa. Olen tyytyväinen kehitykseeni ja päätavoitteiden saavuttamiseen, vaikka MM-kisoissa en suoriutunutkaan niin hyvin kuin olisin halunnut. Kaikki kokemukset ovat kuitenkin arvokkaita. Matkan päämäärä muuttuu joskus liian merkittäväksi eikä huomaa, että myös matkanteko on ollut yhtä tärkeä osa, ellei jopa tärkeämpi.
Malagan MM-kisoissa osallistuin 100 ja 200 metrille sekä 80 m aitoihin. Lisäksi viimeisenä päivänä pääsin juoksemaan N40-joukkueessa 4x100 m. Kaikki henkilökohtaiset matkani juoksin kolmella eri kentällä.
Kisat käytiin itse asiassa neljällä eri kentällä, ja se oli harmillista, sillä suomalaisia kannustajia ei riittänyt joka kentälle joka lähtöön. Torremolinoksen kentällä en itse kilpaillut, mutta sielläkin kävin harjoittelemassa yhtenä päivänä.
Kisojen aikana vallitsi paahtava helle, ja sää oli kostea. Onneksi olimme jo tottuneet kesän aikana lämpimiin olosuhteisiin Suomessa. Kaikissa juoksuissani puhalsi melkoiset vastatuulet, ja erityisesti satasen juoksussa se tuntui kuin olisin jäänyt junnaamaan paikoilleni.
Olin Espanjassa kaksi viikkoa, ja mukana menossa olivat myös mieheni, nuorempi tyttäreni ja Päivi-ystäväni. Ehdimme kisapäivien välissä lomailla ja tehdä turistijuttujakin.
Kisojen piristävin suoritus osui viimeiseen sunnuntaihin, jolloin juostiin päästadionilla kaikki viestit. Pääsin nuorempien naisten 4x100 m -maajoukkueviestiin, jossa juoksin ankkuriosuuden. Meidän ikäryhmässä oli 9 eri maan joukkuetta.
Harjoittelimme vaihtoja vain kaksi kertaa/vaihto. Emme uskaltaneet törmäysvaaran takia vaihdella kapulaa enempää, koska lämmittelyalue oli sakeana sinne tänne singahtelevia viestijuoksijoita ja viestijuoksusta palaavia harhailevia tyyppejä.
Vaihdot menivät kuitenkin nappiin ja sijoitumme kuudenneksi. Joukkueemme aika oli 54,09. Oivallinen suoritus kisojen päätökseksi, ja taas jälleen kerran niin kivaa!
Kiitos tämän kauden tukijoilleni Vihreä Härkä ja Turun urheiluhierojakoulu, kun olette olleet matkassani mukana. Erityiskiitos kuuluu kuitenkin miehelleni ja perheelleni, jotka ovat kannustaneet minua eteenpäin välillä vähän kivikkoisellakin polullani.
Syyskuusta alkaen olen ollut tiiviisti mukana SAUL:in SM-2019 Turun kisojen järjestelytoimikunnassa ja viestintävastaavana. Tämä vie vapaa-aikaani sen verran, että lopetan blogin kirjoittamisen toistaiseksi.
On ollut helpottavaa kirjoittaa tänne ajatuksiani. Toivottavasti joku on saanut inspiraation lähteä tälle samalle polulle tai saanut tukea omiin ajatuksiinsa näitä tarinoita lukiessaan.
Nauttikaa syksystä, luonnosta ja liikunnan ilosta!
Malagan yhteenvetoa
Kuntohuipun ajoittaminen on usein vaikeaa enkä onnistunut siinä tänä vuonna, kun kausi oli pitkä ja MM-kisat olivat vasta 4.-16.9. Yllättävä jalkaongelma latisti elokuun harjoitukset ja vähän mielialaakin, joten tulokset eivät parantuneet enää heinäkuun jälkeen, vaikka niin kovasti odotin sitä tapahtuvaksi. |
| Torremolinoksen kentällä nojailemassa taistelukaveriin. |
Malagan MM-kisoissa osallistuin 100 ja 200 metrille sekä 80 m aitoihin. Lisäksi viimeisenä päivänä pääsin juoksemaan N40-joukkueessa 4x100 m. Kaikki henkilökohtaiset matkani juoksin kolmella eri kentällä.
Kisat käytiin itse asiassa neljällä eri kentällä, ja se oli harmillista, sillä suomalaisia kannustajia ei riittänyt joka kentälle joka lähtöön. Torremolinoksen kentällä en itse kilpaillut, mutta sielläkin kävin harjoittelemassa yhtenä päivänä.
Kisojen aikana vallitsi paahtava helle, ja sää oli kostea. Onneksi olimme jo tottuneet kesän aikana lämpimiin olosuhteisiin Suomessa. Kaikissa juoksuissani puhalsi melkoiset vastatuulet, ja erityisesti satasen juoksussa se tuntui kuin olisin jäänyt junnaamaan paikoilleni.
 |
| Universidadin kentällä 200 m juoksun jälkeen. |
Olin Espanjassa kaksi viikkoa, ja mukana menossa olivat myös mieheni, nuorempi tyttäreni ja Päivi-ystäväni. Ehdimme kisapäivien välissä lomailla ja tehdä turistijuttujakin.
 |
| Kisakatsomon leidit Torremolinoksen kentällä keihäsmiehiä kannustamassa. |
 |
| Satun kanssa Carranquen kentän verkka-alueella hersyttelemässä. |
 |
| Päästadionilla supertähti Terhi Kokkosen kanssa. |
Kisojen piristävin suoritus osui viimeiseen sunnuntaihin, jolloin juostiin päästadionilla kaikki viestit. Pääsin nuorempien naisten 4x100 m -maajoukkueviestiin, jossa juoksin ankkuriosuuden. Meidän ikäryhmässä oli 9 eri maan joukkuetta.
Harjoittelimme vaihtoja vain kaksi kertaa/vaihto. Emme uskaltaneet törmäysvaaran takia vaihdella kapulaa enempää, koska lämmittelyalue oli sakeana sinne tänne singahtelevia viestijuoksijoita ja viestijuoksusta palaavia harhailevia tyyppejä.
Vaihdot menivät kuitenkin nappiin ja sijoitumme kuudenneksi. Joukkueemme aika oli 54,09. Oivallinen suoritus kisojen päätökseksi, ja taas jälleen kerran niin kivaa!
 |
| N40-joukkue 4x100m vasemmalta: minä, Anette Mehtälä, Päivi Knutar, Johanna Herlevi-Saarukka |
Hyvä vuosi pulkassa
Voin pitää 2017-2018 kautta hyvälaatuisena "vuosirenkaana" tällä urheilijan polullani, jota olen päättänyt kulkea niin kauan kuin jalat kantavat. Mikäs tässä on jatkaessa kohti vuotta 2019, jolloin siirryn uuteen sarjaan N50! Välineissä ja väleissä mennään alaspäin, joten tuloskehityksessä toivon mukaan menen ylöspäin. Eniten odotan pääseväni juoksemaan aitoja, jos vain oireileva oikea jalkani saadaan fysioterapialla kuntoon. Nälkää jäi myös sileiden ennätysten rikkomiseen, sillä satasen ennätykseni tältä vuodelta on nyt 14.00 ja kakkosen 29,14. Maagiset rajat pitää vielä rikkoa!Kiitos tämän kauden tukijoilleni Vihreä Härkä ja Turun urheiluhierojakoulu, kun olette olleet matkassani mukana. Erityiskiitos kuuluu kuitenkin miehelleni ja perheelleni, jotka ovat kannustaneet minua eteenpäin välillä vähän kivikkoisellakin polullani.
Kohti seuraavaa kautta
Takana on pitkä kilpailukausi halli- ja kesäkisoineen. Olen kilpaillut tänä vuonna joka kuukausi lukuunottamatta huhtikuuta. Seuraavat kolme kuukautta kierrän urheilukentät ja -hallit kaukaa. Aion harjoitella ulkona maastossa niin pitkään kuin ilmat sallivat. Uusi harjoituskausi käynnistyy lokakuun alussa, kun siltä tuntuu.Syyskuusta alkaen olen ollut tiiviisti mukana SAUL:in SM-2019 Turun kisojen järjestelytoimikunnassa ja viestintävastaavana. Tämä vie vapaa-aikaani sen verran, että lopetan blogin kirjoittamisen toistaiseksi.
On ollut helpottavaa kirjoittaa tänne ajatuksiani. Toivottavasti joku on saanut inspiraation lähteä tälle samalle polulle tai saanut tukea omiin ajatuksiinsa näitä tarinoita lukiessaan.
Nauttikaa syksystä, luonnosta ja liikunnan ilosta!
 |
| Nähdäänkö täällä? |
Kommentit
Lähetä kommentti