Viime hetken tunnelmia

Viikon päästä olen ekaa kertaa MM-kisojen startissa mukana. Jännittävää! 11 kuukauden harjoitusjakso on takana, ja nyt pitäisi olla rennon räjähtävässä kunnossa. Mahdankohan olla?

Viimeiset viikot olen taistellut itseni kanssa, koska en ole voinut harjoitella suunnitellusti. Jalkaterässä on ollut heikkoutta ja kipuilua. Kyse on jonkin sortin rasituskivusta, joka vaihtaa paikkaa jalkaterän ympärillä joka viikko. Aitomiset olen saanut jättää sikseen elokuussa, koska jalka ärtyy siitä. Harmittaa...

Ruoskintaa ja kylmähoitoa

Elokuun kisatulokset ovat olleet huonompia heinäkuuhun ja toukokuuhun verrattuna. Arvatkaapa vaan, kuinka paljon olen ruoskinut itseäni "huonon" kisasuorituksen jälkeen. Siitäkin huolimatta, että tulokset ovat kohtuullisia ja että ylipäätään pystyn juoksemaan. No, nämä ajatukset tulevat mieleeni vasta seuraavana päivänä. 

Lempeys itseä kohtaan on vaikein ominaisuus kilpaurheilijalle ja uusia ennätyksiä jahtaavalle. Joka kertahan pitäisi juosta ennätyksiä, eikös?

Viime viikkojen aikana olen miettinyt monesti, kadotanko pitkän ja hyvän harjoittelujakson hyödyn viimeisen kuukauden löysäilyyn. Elokuussa urheiluun liittyvä tekeminen on ollut enemmän tilanteen kuulostelua, jalkateräjumppaa, kylmähoitoa, hierontaa ja teippaamista kuin suunnitelman mukaista harjoittelua. 

Itsensä keräilyn kautta kohti aurinkoa

Viimeisen viikon aikana jää tehtäväksi kerätä itseluottamus ja usko itseensä. Sen jälkeen koittaa tämän matkani paras vaihe: Pitkä matka huipentuu uusiin kokemuksiin aurinkoisilla kisakentillä Malagassa! Loppuun siteeraan tilanteeseen sopivasti JVG:tä:

Lomalla viimeinkin.
Aurinkoo.
Yo, check it out.

Seuraavat kaksi viikkoa matkin Naantalin aurinkoo. 
Nää on niit päivii millon ei tarvii toppatakkii. 
Lomalla viimeinkin, voin ottaa iisimmin, nyt. Check it out.

PS. Kisatunnelmia voit seurailla 4.9. alkaen IG-tililtäni.